Kaarinan seurakunnan papiston kesään ei yleensä mahdu muuta kuin rippileirit, jumalanpalvelukset, kirkolliset toimitukset ja lomat. Koko kesän ajan on monta pappia samanaikaisesti leireillä, vapailla tai lomilla. Se tarkoittaa, että työssä oleville saattaa kertyä varsinkin viikonloppuihin paljon jumalanpalveluksia ja toimituksia.

Kirkkoherrana en yleensä ole mukana säännöllisissä toimitusvuoroissa, mutta kesäaika on poikkeus. Kolmena viime viikonloppuna minulla on ollut paljon nimenomaan papin työtä: jumalanpalvelukseen liittyviä tehtäviä, kasteita, avioliittoon vihkimisiä, hautaan siunaamisia ja muistotilaisuuksia. Nämä työtehtävät ovat mielestäni erittäin tärkeitä, ne ovat seurakunnan perustyötä. Vaikka hallinnossa ja henkilöstöhallinnossa on omat haasteensa, koen em. papin perustyön kuitenkin usein paljon hallintoa vaativammaksi. Niissä ollaan ihmisten elämän tärkeissä ja merkittävissä vaiheissa kasvokkain seurakuntalaisten kanssa. Niissä ei mielestäni voi paeta papereiden tai käsikirjan taakse, vaan on uskaltauduttava vuorovaikutukseen, oltava ns. läsnä. Se on antoisaa ja samalla vaativaa työtä.

Alankin tässä jo odotella papiston lomien päättymistä...

Pirjo

JK. Päivämäärää kirjoittaessani huomasin, että olen tullut työhön Kaarinan seurakuntaan päivälleen 24 vuotta sitten!