… jo nyt.

 

Valmistelen parhaillaan jouluaaton hartautta, joka on Kuusiston kirkossa. Jouluaatto tuo minulle usein samanlaisen tunteen. Aatto on vielä itse asiassa viimeinen adventin eli odotuksen päivä, vaikka joulu – tunnelmineen, lauluineen, joulurauhan julistuksineen jne. – tuntuu jo olevan tässä ja nyt. Ja niinhän se on minunkin kohdallani.

 

Ei vielä… kertoo kuitenkin, että huipentuma on vasta tulossa. Jo nyt… taas puhuu: kaikki on jo tässä.

 

Ihan niin kuin on ihmiselämänkin kohdalla.

Koko ihmisen elämä on tavalla tai toisella adventtia, jossa tuntuu vahvasti joulun tuoksu. Kahden maan kansalaisiahan tässä ollaan. Odotamme sitä, mikä on jo läsnä: Jumalan valtakunta elämässämme ja sydämissämme.

 

Tämä ihana joulun ja elämän paradoksi!

 

Joulurauhaa

 

toivoo Eero