Sunnuntaina 16.8 oli Kaarinassa piispanpäiviin liittyvä pieni pyhiinvaellus. Se alkoi Lemun taistelun (1809) muistolehdosta ja päättyi Kuusiston kirkolle, jossa vietettiin piispanpäivien juhlajumalanpalvelus. Verkkainen kävely aamusateisessa metsässä ja välillä silkassa sateessakin oli ihan mukavaa. Housut kastuivat, mutta kuivuivatkin itsestään parin tunnin vaelluksen aikana. Teemana oli ”Anna meille rauhasi”. Sitä pohdittiin alkuhartaudessa ja kahdella pysähdyksellä Vanhan testamentin Joosefin elämänkohtaloiden kautta. Antoisaa se oli ainakin minulle, joka aihetta etukäteen mietiskelin ja hartaudet valmistelin. Tiivistelmänä voisi todeta, että koko ihmisen elämä on Jumalaan luottamisen opettelemista ja sitä kautta rauhan etsimistä. Pieni pyhiinvaellus oli virkistävä yhteisöllinen kokemus. Mielessä väikkyy ajatus, että ehkä parin vuoden päästä jollakin joukolla vielä Espanjan reitille…

 

Toisenlainen ”pyhiinvaellus” odotti meitä Tampereella. Olimme sopineet tuttujen tamperelaisten kanssa menevämme Asserin haudalle, sillä sunnuntai 16.8 oli Asserin syntymäpäivä. Vuosi sitten olimme kaikki saaneet kutsun Asserin 60 -vuotispäiville, joita piti viettää Pyynikin kesäteatterissa, iltanuotion tapaan. Synttärit vaihtuivat vallan toiseksi, sillä Asseri kuoli viime vuoden heinäkuussa ja haudattiin päivää ennen syntymäpäiväänsä 15.8.

 

Vatialan hautausmaalla taisimme olla erikoinen ilmestys, yhdeksän tuolia ringissä haudan ympärillä. Liina maassa, liinalla kahvia, karjalanpiirakoita, bostonkakkua, pipareita ja muutakin mukavaa syötävää. Lauloimme katkelman ortodoksisesta liturgiasta ja päätimme lähes kahden tunnin yhdessäolon ”Maa on niin kaunis” virteen. Sinä oli helppo ymmärtää, mitä virren sanat ”miespolvet vaipuvat unholaan” tarkoittavat.

 

Haudalla istuminen pani meidät miettimään. Ei tainnut kenelläkään olla vastausta mihinkään, kysymyksiä, ahdistusta ja pettymyksen kokemuksia pikemminkin – ja kaiken sen keskellä luottamuksen ja rauhan etsimistä. Ensisijaisesti kuitenkin iloitsimme ystävyydestä, joka oli tuonut meidät yhteen: Asseri onnistui kutsumaan meidät syntymäpäivilleen kuolemansa jälkeen. 

 

Pyhiinvaellus kipeyttää ehkä jalat, mutta lääkitsee sielun.

Sielujen yhteinen laulu soi jokaisessa pyhiinvaeltajassa ja tuo palan taivasta maan päälle.

Pirjo