Talon ulkoseinään oli kirjoitettu: ”Jumala ei välitä”. Ilmeisesti oman kokemuksensa perusteella joku oli tullut tähän tulokseen. Sanat oli kirjoitettu sellaisen ravintolan seinään, jossa järjestettiin aikanaan vuosittain jouluaattoyönä hartaus. Ehkä juuri siksi kirjoitus oli tämän ravintolan seinässä.

 <?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

Monta vuotta sitten olin mieheni kanssa katsomassa elokuvaa, jossa kerrottiin vankien kuljetuksesta lentokoneella. Yksi asia jäi erityisesti mieleeni. Sankarilla oli sairas ystävä, joka tarvitsi säännöllisesti lääkkeitä. Muutamat vangit olivat kaapanneet lentokoneen, ja lääkkeet olivat joutuneet heidän haltuunsa. Sairas ystävä pelkäsi kuolevansa. Hänen uskonsa Jumalaan horjui, hän epäili, onko Jumalaa yleensä olemassa. Sankari sanoi ystävälleen: ”Minä näytän sinulle, että Jumala on.” Hän ryhtyi taisteluun kaappaajia vastaan ja hankki lääkkeet ystävälleen.

 

Joulun perussanoma on, että Jumala välittää. Hän välittää meistä niin paljon, että syntyy kaltaiseksemme, yhdeksi meistä, ihmiseksi. Jumala sitoutuu ihmisiin niin vahvasti kuin voi. Jeesuksessa hän elää meidän elämämme ja kuolee meidän kuolemamme. Siksi hänelle meidän elämässämme mikään ei ole vierasta. Hän on ollut meidän ”housuissamme” ja kulkenut meidän ”mokkasiineissamme”. Jeesus on Jumalan tapa osoittaa, että hän on, että hän välittää. Enkeli sanoi sen paimenille näin: ”Tänään on teille syntynyt Vapahtaja”. Enkelit lauloivat ylistystä Jumalalle ja vakuuttivat: ”Jumalan on kunnia korkeuksissa, maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa.” Jumala on, Jumala välittää, Jumala rakastaa.

 

Tänä päivänä Jumala vakuuttaa meille rakkauttaan monella tavalla. Yksi tärkeimmistä tavoista ovat toiset ihmiset. Me voimme osoittaa läheisillemme, että Jumala on, että Jumala välittää, että Jumala rakastaa. Meidän tuskin täytyy ryhtyä yhtä äärimmäisiin tekoihin kuin katsomani elokuvan sankari. Usein sana, ele, hymy, katse, arkipäivän teko, asenne, riittää.

 

”Tässä vastasyntyneessä

sinä annat meille rauhan

                 kaikille,

                 paimenille, tietäjille,

                 köyhille, rikkaille,

                 minulle

syvemmän kuin ymmärrys riittää.

 

Tässä vastasyntyneessä

sinä annat meille rauhan

                  tuskassa,

                  ikävässä,

                  kuoleman pelossa

syvemmän kuin ymmärrys riittää.

 

Tässä vastasyntyneessä

sinä annat meille rauhan ja ilon

syvemmän kuin ymmärrys riittää.

 

Eikä mikään erota rakkaudesta.”

 

Pirjo

 

JK. Kunnallislehden joulutervehdys