Nettisivujen palautekohdan kautta tuli viesti: "Samat työntekijät kirjoittaa aina samantyylisesti. Eivätkö muutkin voisi kirjoittaa, ja kaikki myös arkisemmin, suoremmin.. Ei jeesustelu kosketa kaikkien ihmisten arkitodellisuutta."

Niin, kukin kirjoittaa tyylillään, eikä kukaan pakosta.

Tärkeistä asioista on vaikea kirjoittaa suoraan. Jos täällä joku nimellään pohtisi vaikka sitä, miltä työkaverin äkillinen kuolema oikeasti tuntui, sitä olisi raskas lukea, eikä se välttämättä rakentaisi ketään.

Uskon äidinkieli on kertomusten kieli. Raamatun kertomukset tarjoavat meille peilin. Niiden avulla voimme kertoa tärkeistä ja henkilökohtaisista asioista ilman että kenenkään yksityisyys tulisi julkisesti reposteltavaksi.

Raamatullinen kieli ei ole kaikkien ihmisten arkitodellisuutta. Sitäkin on mahdollista opetella niin kuin muitakin kieliä. Lapseni valmistautuivat ylioppilaskirjoituksiin lukemalla vieraskielisiä lastenkirjoja ja romaaneja. Raamatun kieltäkin oppii lukemalla Raamattua. Sieltä löytyy kaikki arkiset asiat.

Ja arjesta löytyy usein jumalallisia asioita, tai muuten vain riemastuttavia tai pohdituttavia. Joskus niitä ehtii naputella tännekin, joskus tulee vain juteltua sille, joka sattuu kohdalle.

Merja Auer