Uusi yritys toisella selaimella:

Rakensimme viime sunnuntain Kaarina-messuun Viisauden ja Tyhmyyden alttarit. Viisauden alttarilla köllötteli Milla-nukke tyynyjen varassa ja mietiskeli netistä löydettyjä Kymmentä käskyä lasten suusta:

3. Lyö toista vain jos on ihan pakko. (Henriette 7v.)
5. Ole niin kiltti kuin pystyt, mutta muuten voit tehdä mitä haluat. (Glenn 6v.)
6. Kuuntele aina äitiä, ja sitä mitä äänensävyä hän käyttää. (Thomas 7v.)
9. Rakasta Jumalaa tosi paljon, vaikka se on vaikeaa eikä häntä näy vaikka huutaisi "Tule esiin!" (Robin 6v.)

Myös Tyhmyyden alttari rakentui netistä löytyneestä lauseesta:

Erasmus Rotterdamilaisen Tyhmyyden ylistyksessä Tyhmyys esiintyy yhtenä jumalista, isänään Plutos ("Rikkaus") ja äitinään Neotes ("Nuorekkuus"), nuorin ja kaunein nymfeistä, hoitajinaan nymfit Methe ("Juopumus", Bacchuksen tytär) ja Apaidia ("Tietämättömyys", Panin tytär), seuranaan Filautia ("Itserakkaus"), Kolakia ("Imartelu"), Lethe ("Huonomuistisuus"), Misoponia ("Työnkaihtaja"), Hedone ("Aistillisuus"), Anoia ("Vähäjärkisyys"), Tryfe ("Ylellisyys"), Komos ("Mässääjä") ja Eegretos Hypnos ("Kuolemankaltainen uni").

Netistä löytyi alttarille myös muotokuvat näistä henkilöitymistä. Wikipedias kuva kirjaa:

”Tyhmyyden ylistys on Erasmus Rotterdamilaisen vuonna 1509 kirjoittama essee. Erasmus kirjoitti teoksen alun perin viikon aikana vieraillessaan ystävänsä Thomas Moren luona, mutta muokkasi ja laajensi sitä myöhemmin. Teos on yksi läntisen kirjallisuuden vaikutusvaltaisimpia ja yksi reformaation katalysaattoreista.

Teos alkaa satiirisella ylistyspuheella, jossa Tyhmyys ylistää itseään. Tämän jälkeen teos saa vakavamman sävyn joukossa puheita, joissa Tyhmyys ylistää itsepetosta ja hulluutta, ja siirtyy satiiriseen hurskaiden mutta taikauskoisten katolisten oppien ja katolisen kirkon korruptoituneiden käytäntöjen läpikäyntiin — joille Erasmus kuitenkin oli itse aina uskollinen — sekä pilantekoon pedanttien saivartelijoiden kustannuksella — mukaan lukien Erasmus itse. Essee päättyy kristillisten arvojen julistukseen.

Tyhmyyden ylistys oli hyvin suosittu, Erasmuksen hämmästykseksi ja joskus jopa peloksi. Paavi Leo X piti sitä hauskana.”

 

Uskonpuhdistus lähti siis käyntiin hulluttelusta! Huumorin varjolla oli mahdollista kajota kirkon epäkohtiin ilman että pilailun kohteet (ainakaan kaikki) asettuivat puolustuskannalle ja sulkivat korvansa. Katolinen kirkkokin tarkisti vastauskonpuhdistuksessaan näkemyksiään.

Kymmenen käskyä ja muut ajatuksia herättävät kirjoitukset voivat toimia meille peileinä, joista näemme itsemme ja maailman jossa elämme toisin kuin ennen. Uudenlainen näkeminen sattuu näyttäessään meidätkin syyllisiksi maailman pahuuteen. Samalla se myös naurattaa heittäessään aikaisemmat käsityksemme omasta erinomaisuudestamme tai surkeudestamme ylösalaisin.

Merja Auer